HISTORIA

Porin seudun eteläpohjalaiset ry. perustettiin puolisen vuosisataa sitten tukemaan maakuntahenkeä.
 
Perustava kokous pidettiin Hotelli Satakunnassa 17. huhtikuuta 1958 klo 19.00 alkaen. Läsnä oli 52 henkeä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin tohtori Eino Piipari Harjavallasta ja sihteeriksi merkonomi Erkki Härmäläinen Porista.
 
Kokouspöytäkirjan toinen pykälä kertoo seuraavaa: "Koska Porin seudulla on kauan kaivattu yhdistystä, joka pitäisi yhteyttä Satakunnassa olevien etelä-pohjalaisten kesken, vaalisi etelä-pohjalaista maakuntahenkeä ja tekisi Etelä-Pohjanmaata tunnetuksi Satakunnassa, päätettiin yksimielisesti perustaa yhdistys tätä ajatusta silmällä pitäen."
 
Yhdistyksen nimeksi annettiin Porin Seudun Etelä-Pohjalaiset. Kokouksessa luettiin opettaja Sirkka Elorannalta saapunut kirje, missä hän lausuu ilonsa "yhyristyksen" perustamisen johdosta ja toivoo pääsevänsä sen jäseneksi, lupautuen maksamaan jäsenmaksun "rahas tai Kropsus, sopimuksen mukahan."

Yhdistyksen puheenjohtajat:
 

 Kalle Peltola
 Eino Piipari
 Toivo Kaija
 Aarne Saunamäki
 Olavi Pesu
 Liisa Haavisto
 Juha Saunamäki
 Erkki Härmäläinen
 Päiviö Kangas
 Lea Peltomäki
 Matti Kuhna
1958-1961
1962-1965
1966-1968
1969-1975
1976-1977
1977-1985, 1988
1986-1987
1989
1990-1993
1994-2007
2007-
 


 

Partenkoliaaseista yritysvierailuihin

 

Väläyksiä yhdistyksen 50-vuotistaipaleelta
 

 

1958:

Porin seudun eteläpohjalaiset ry. perustetaan 17. huhtikuuta Hotelli Satakunnan Kallela-salissa tukemaan maakuntahenkeä.

Yhdistyksen nimeksi annetaan Porin Seudun Etelä-Pohjalaiset. Kokouksessa luettiin opettaja Sirkka Elorannalta saapunut kirje, missä hän lausuu ilonsa "yhyristyksen" perustamisen johdosta ja toivoo pääsevänsä sen jäseneksi, lupautuen maksamaan jäsenmaksun "rahas tai Kropsus, sopimuksen mukahan."

Heti ensimmäisenä syksynä 25. lokakuuta järjestetään parttenkoliaasit Ravintola Satakunnassa eteläpohjalaisen klimppisopan siivittäminä. Partenkoliaasit sitten muodostuvatkin vuosien ajaksi yhdistyksen toiminnan kohokohdiksi.

Tupailtoja aletaan järjestää heti toiminnan alkuaikoina. Näissä tilaisuuksissa vaihdetaan kuulumisia, esitellään omin voimin syntymäpitäjien historiaa ja uudempia tapahtumia. Kahvitarjoilua illoissa hoitaa yhdistyksen naisväki.

 

1960:

Etelä-Pohjanmaan Maakuntakuoro Jussit vierailee Porissa ensimmäistä kertaa yhdistyksen olemassaolon aikana. Tästä alkaa vuosia kestävä perinne, johon kuuluu se, että yhdistyksen jäsenet auttavat eteläpohjalaisten maakuntakuorojen esiintymisten järjestelyissä.

 

1962:

Yhdistyksen ensimmäinen kesäretki suuntautuu Seinäjoen ja Isonkyrön kautta Vaasaan.

 

1965:

Kuusijuhlat otetaan mukaan ohjelmaan. Perinne on säilynyt näihin päiviin asti.

 

1966:

Rakennusmestari Kauko Blomqvist suunnittelee yhdistyksen oman viirin. Yhdistyksen väki vierailee Tallinnassa.

 

1967:

Tupailtaperinne on voimissaan, kyseisiä tilaisuuksia pidetään toimintavuoden aikana seitsemän.

 

1969:

Yhdistyksen väki tekee kesäisen vierailun Rauman etelä-pohjalaiset ry:n tilaisuuteen.

 

1970:

Yhdistyksen kirkkopyhäperinne aloitetaan Aarne Saunamäen puheenjohtajakaudella. Ensimmäinen kirkkopyhä järjestetään 19. huhtikuuta Länsi-Porin kirkossa.

 

1972:

Humppatanssiperinne käynnistyy. Tansseja järjestetään kerran tai pari vuodessa Porin Mies-Laulu ry:n talolla.

Valkeakosken Lakeuden Kerhon jäseniä vierailee Porissa linja-autolastillisen verran.

 

1976:

Yhdistyksen uusi viiri suunnitellaan.

 

1977:

Yhdistyksen kirkkopyhä järjestetään tällä kertaa Ulvilan kirkossa ja seurakuntakeskuksessa.

 

1980:

Yhdistyksen omia "pääsiääsvalakioota" aletaan polttaa. Nämä tempaukset saavat aikaan runsaastikin huomiota paikallisissa lehdissä ja käypä palokuntakin kerran paikalla, kun hätääntynyt ohikulkija luulee tulipalon olevan valloillaan.

Tempauksen yhteydessä kerätään myös kokkorahaa ja myydään makkaroita ja arpoja. Tulot lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.

Lentokentän laidan lisäksi pääsiääsvalakioota on poltettu ainakin raviradalla, Luvialla, Yyterissä ja Rantakartanon tontilla.

 

1982:

Yhdistyksen hallituksen jäsen Erkki Härmäläinen tekee aloitteen yhdistyksen kuoron perustamisesta. Vuosien aikana kuoro vierailee esiintymässä pitkin Suomea muun muassa pohjalaistapahtumissa.

Porissa kuoron vakituisia esiintymisareenoita ovat eteläpohjalaisten kirkkopyhä Keski-Porin kirkossa sekä yhdistyksen pikkujoulut.

Kuoron toiminta loppuu 2000-luvulla.

 

1985:

Yhdistyksen tupaillat päättyvät perinteen hiipumisen vuoksi.

 

1986:

Yhdistyksen hallitus tekee marraskuussa päätöksen Lakeus-lehden perustamisesta. Lehden on määrä ilmestyä kaksi kertaa vuodessa.

Yhdistyksen runopiiri perustetaan. Piiri ei enää ole toiminnassa.

 

1988:

Yhdistys viettää 30-vuotisjuhliaan Porin Suomalaisella Klubilla 6. helmikuuta.

 

1997:

Päätetään hankkia yhdistyksen nimellä ja "laroon" kuvalla varustettuja pinssejä, joita edelleen on saatavana hallituksen jäseniltä.

Samana vuonna kootaan ja painetaan yhdistyksen tilaisuuksissa käytettäväksi tarkoitettu laulukirja Laulavalta Lakialta.

 

Ulkopohjalaisyhdistysten Liitto ry:n perustaminen saa alkusysäyksensä ulkopohjalaisten seminaarissa Alavudella 5.4. Porin seudun eteläpohjalaiset ry:stä tulee sittemmin liiton aktiivinen jäsenyhdistys.

 

1998:

40-vuotisjuhlat pidetään Porin Mieslaulun Talolla 25.4.

 

2002:

Yhdistyksen omat nettisivut rakennetaan keväällä. Tästä lähin esimerkiksi jäsenyydestä kiinnostuneiden on mahdollista anoa jäsenyyttä myös netin kautta.

 

2006:

Uudet säännöt otetaan käyttöön. Niiden myötä yhdistyksen viralliseksi nimeksi vahvistetaan Porin seudun eteläpohjalaiset ry.

 

2007:

Yhdistyksen uusi hallitus aloittaa maaliskuussa valmistautumisen seuraavan kevään

50-vuotisjuhliin.

Lakeus-lehti ja nettisivut uudistetaan perusteellisesti. Nettisivuille tulee muun muassa mahdollisuus antaa puheenjohtajalle palautetta yhdistyksen toiminnasta.

Pohjalaisyhdistyksistä vain kahdella on omat nettisivut, Porin lisäksi sivut löytyvät helsinkiläisilta. Tosin muutaman vuoden kuluttua myös lahtelaiset tekevät omat kotisivut.

 

2008:

Porin seudun eteläpohjalaiset ry. viettää 50-vuotisjuhliaan Suomalaisella Klubilla lauantaina 12. huhtikuuta. Juhlapuhujana on peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.). Hyvin onnistuneisiin juhliin osallistuu esiintyjät mukaan lukien 90 henkeä.

Eteläpohjalainen huumoriyhtye Rehupiikles konsertoi yhdistyksen kutsumana elokuussa Café Jazzissa, ja vetää paikan myöten täyteen viimeistä piirtoa myöten.

Hengellinen ilta otetaan jäsenistön toivomuksesta mukaan yhdistyksen vuotuiseen ohjelmistoon.

 

2009:

Ulkopohjalaisyhdistysten Liitto ry:n puheenjohtajuus pysyy porilaisten käsissä, kun Porin seudun eteläpohjalaisten varapuheenjohtaja Reino Kuusela valitaan liiton johtoon keväällä Lapualla vuosikokouksessa. Hänen edeltäjänsä oli porilaisten entinen puheenjohtaja Lea Peltomäki.

Vuosikokouksessa käydään myös vakavaa keskustelua liiton tarpeellisuudesta.

Pääsiääsvalakioota vietetään viimeisen kerran, tällä kertaa Hotelli Yyterin rannassa. Pitkäaikaisesta traditiosta luovutaan sen suosion hiipumisen vuoksi.

 

2010:

Ulkopohjalaisyhdistysten Liitto ry. päätetään lopettaa järjestön vuosikokouksessa Laihialla 27.3. Porilaisten edustajilla on vuosikokouksessa ja sen jälkeen seuraavassa alasajoprosessissa keskeinen rooli.

Liitto lopetetaan ylimääräisessä yleisessä kokouksessa Rantakartanossa sunnuntaina 12.12. Kokouksen puheenjohtajana toimii liiton viimeinen puheenjohtaja, Porin yhdistyksen varapuheenjohtaja Reino Kuusela.

Porin seudun eteläpohjalaisten omat nettisivut uudistetaan loppuvuodesta. Sivut siirretään Yhdistysavaimen käyttöjärjestelmään, minkä ansiosta sivusto saa uuden ilmeen.

Myös sivujen päivittäminen käy aiempaa helpommaksi. Rivijäsenen kannalta tämä merkitsee sitä, että nettisivujen tiedot ovat tästä lähin entistä tuoreempia.

 

2011:

Lakeus-lehti ilmestyy toimintavuoden loppupuolella 50. kerran. Tasalukua juhlistetaan tekemällä kyseisestä lehdestä peräti 40-sivuinen juhlanumero.

Kyseessä on yhdistyksen historian siihen asti tuhdein lehti.

Juhlanumero lähetetään muun muassa kaikkiin eteläpohjalaisiin kuntiin. Lehden "tähtijuttu" on yhdistyksen perustajajäseniin kuuluvan ja takaisin syntymäkuntaansa Kauhajoelle palanneen Sylvi Piiparin satavuotishaastattelu.

Rehupiikles-yhtye konsertoi kolmen vuoden tauon jälkeen Café Jazzissa elokuun puolivälin tienoilla, tälläkin kertaa yhdistyksen toimesta. Konsertin liput saadaan hyvin myytyä.

 

2012:

Yhdistys tekee kesällä ensimmäistä kertaa sitten 1970-luvun yli yön kestävän retken Etelä-Pohjanmaalle. Kyseessä on 11.-13. heinäkuuta Lappajärven Kivitippuun suuntautuva retki, johon sisältyvät muun muassa paikallisessa kesäteatterissa ja Vimpelissä käynti.

Idean matkasta esittivät aivan alkuvuodesta yhdistyksen vanhempaan polveen kuuluvat ja Vimpelistä syntyisin olevat Hannu ja Rauha Louhema. Matkalle osallistuu noin 40 henkeä.

 

2013:

Yhdistys järjestää helmikuussa Suomalaisella klubilla yhdessä Porin Suomi-Amerikka Yhdistyksen kanssa eteläpohjalaisten Amerikan siirtolaisuutta käsittelevän illan. Luennoijana on dosentti Markku Mattila Siirtolaisuusinstituutista. Tilaisuuteen osallistuu yhteensä 46 kummankin yhdistyksen jäsentä.

Yhdistykset jättävät oven auki yhteistyölle myös jatkossa.

Porin seudun eteläpohjalaiset tekee 14.-15. kesäkuuta retken Ilmajoen musiikkijuhlille, jossa tällä kertaa on nähtävänä Lasse Lehtisen libreton pohjalta tehty Kekkos-ooppera. Päivien aikana tutustutaan myös erilaisiin kohteisiin Ilmajoella. Retkelle osallistuu 38 henkeä.

Tämä on jo toinen kerta vuoden sisällä, kun yhdistys tekee Etelä-Pohjanmaalle yön yli kestävän matkan.

 

2014:

Helmikuussa yhdistyksen väki vierailee TacTicilla (ent. Nelostuote), jonka toimintaa esittelee toimitusjohtaja Markku Heljakka. Hänen isänsä, Nelostuotteen perustaja, kauhajokelaissyntyinen Aarne Heljakka oli aikanaan merkittävä vaikuttaja yhdistyksesä.

Yhteistyö Amerikka-yhdistyksen kanssa jatkuu, sillä 24. huhtikuuta yhdistykset järjestävät Suomalaisella klubilla yhteisen teemaillan "Härmän häjyt ja Texasin kovanaamat". Illan aikana käsitellään eteläpohjalaisten ja texasilaisten yhteisiä piirteitä. Luennoijana on filosofian tohtori Rainer Smedman Kokkolasta.

Iltaan osallistuu 43 henkeä, joista 27 eteläpohjalaisista ja 16 Amerikka-yhdistyksestä.

Kevään aikana yhdistys tekee jäsenistön keskuudessa kyselyn, jossa tiedustellaan jäsenten toiveita sekä ajatuksia tähänastisesta toiminnasta. Vastauksia tulee huhtikuun aikana 86. Hallitus käsittelee palautetta toukokuun lopun kokouksessaan ja pohtii sitä, mihin suuntaan toimintaa pitäisi jatkossa reivata.

Kyselyn toteuttaa kaksi Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijaa.

 

2015:

Yhteistyö Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa jatkuu. Tällä kertaa selvityksen alla ovat opiskelijavoimin muun muassa digitaalisen viestinnän mahdollisuudet yhdistystoiminnalle sekä muiden eteläpohjalaisyhdistysten toiminta ja suunnitelmat.

Elokuussa yhdistys tekee muutaman päivän matkan Tallinnaan. Tämä on yhdistyksen ensimmäinen ulkomaanmatka huomattavan pitkään aikaan.

 

2016:

Yritysvierailujen sarja jatkuu. Huhtikuussa käydään tutustumassa Ulvilassa toimivaan automaatioyritys Cimcorp Oy:hyn. Vierailua emännöi yrityksen teuvalaissyntyinen viestintäpäällikkö Mervi Alsela.

Yhdistys tekee jo kolmatta kertaa yhteistyötä Porin Suomi-Amerikka Yhdistyksen kanssa, tällä kertaa yhteisen murreillan tiimoilta, joka järjestetään 13. lokakuuta. Etelä-Pohjanmaan murteen lisäksi tarkastelun kohteena on Texasin murre.

Myös Etelä-Pohjanmaalle suunnattujen retkien sarja jatkuu. 7. heinäkuuta yhdistyksen väki tekee yhden päivän retken Tangomarkkinoille Seinäjoelle.

Entinen huippuhiihtäjä Juha "Mietaa" Mieto on tämänkertaisen kuusijuhlan tähtiesiintyjä.

 

 2017:

Yhdistyksen tulevan kesän Mannerheim-oopperaan Ilmajoen Musiikkijuhlille varaamat 50 lippua menevät nopeasti ja jotkut jäävät vielä jonottamaan paikkaa varasijalta.

Yhdistyksen hallitukseen muodostuu tiettävästi ensimmäistä kertaa sen historian aikana naisenemmistö 15. maaliskuuta pidetyn vuosikokouksen seurauksena.

Yhdistys myös aloittaa keväällä valmistautumisen kevään 2018 60-vuotisjuhliin, jotka on tarkoitus järjestää lauantaina 14. huhtikuuta myöhemmin ilmoitettavassa paikassa.

 

2018:

Porin seudun eteläpohjalaiset ry. viettää 60-vuotisjuhliaan Porin Rantakartanossa lauantaina 14. huhtikuuta. Hyvin onnistuneisiin juhliin osallistuu vieraskirjan mukaan 91 henkeä. Kaupungin tervehdyksen juhlaan tuo kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen, juhlapuheen pitää Finnairin entinen pääjohtaja, vuorineuvos Keijo Suila ja juhlat juontaa Porissa vaikuttava yrittäjä Janne Rauhala. Kaksi viimemainittua ovat syntyjään Laihialta.

Lisäksi yhdistyksen entinen puheenjohtaja Juha Saunamäki kertoo juhlan historiikkiosuudessa siitä, millaista elämä yhdistyksessä oli takavuosikymmeninä. Juhlassa esiintyvät myös taiteilija Eino Grön ja ilmajokelainen kansanmusiikkiyhtye Ronuuttajat.

Perustajajäsenistä paikalla on ainoana 97-vuotias Herman Haavisto, entisen pitkäaikaisen puheenjohtajan Liisa Haaviston puoliso.

Yhdistyksen pitkäaikaiset ja ansioituneet aktiivit, sihteeri Kari Ahtaanluoma ja rahastonhoitaja Pirjo Varpela saavat juhlassa yhdistyksen viirin tunnustuksena Porin seudun eteläpohjalaisten eteen tekemästään työstä.

Juhlien alla maaliskuun alussa ilmestyy erityinen juhla-Lakeus, johon on koottu tarinoita eteläpohjalaisuudesta ja eteläpohjalaisista. 44 sivullaan kyseessä on ilmeisesti yhdistyksen historian tuhdein lehti.

Naiset pitävät pintansa yhdistyksen vuosikokouksessa 25. huhtikuuta, sillä hallituksen henkilövaihdosten jälkeen naisilla on enemmistö 9 henkeä käsittävässä hallituksessa.

 

2019:

60-vuotisjuhlavuoden jälkeen luvassa on normivuosi, jota kuitenkin leimaa vahva taloudellinen tulos, sillä yhdistyksen tilillä on vuodenvaihteessa rahaa 11 683,13 euroa. Ylijäämää edellisestä vuodesta kertyi 979,24 euroa.

Toimintavuoden ikimuistoisimpia tapahtumia on lokakuussa eduskuntaan tehty vierailu, johon otti osaa 34 henkeä. Paikan päällä yhdistykselle eduskunnan toimintaa esittelee muun muassa ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savola (kesk.).

 

2020:

Koronavirus vaikuttaa vahvasti yhdistyksen toimintaan, joka joudutaan keväästä alkaen laittamaan jäihin ainakin puoleksi vuodeksi. Keväältä rästiin jäänyt vuosikokous on tarkoitus järjestää syksyllä.

Koronan tiimoilta tehdään toukokuussa myös historiaa, kun yhdistyksen hallitus pitää kautta aikojen ensimmäisen virtuaalisen kokouksensa. Etäohjelmana toimii monille tuttu Teams.

Samaisessa hallituksen kokouksessa tehdään myös merkittävä päätös, kun 50 vuotta yhdistyksen ohjelmistoon kuuluneesta eteläpohjalaisten kirkkopyhästä päätetään luopua sen hiipuneen suosion takia. Viimeiseksi kirkkopyhän saarnaajaksi jäi tammikuussa Keski-Porin kirkossa puhunut Säkylä-Köyliön virkavapaalla oleva kirkkoherra, teologian lisensiaatti Aila Isotalo, joka on Antti Isotalon jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa.

 

2021:

Koronavirus kouraisee yhdistystä vielä pahemmin kuin edellisenä vuonna, koska erilaisten rajoitusten vuoksi tapahtumia päästään järjestämään vain kaksi eli sääntömääräinen yleinen kokous kesäkuussa ja hengellinen ilta marraskuussa.

Yhdistys joutuu vaikeassa koronatilanteessa etenemään päivä kerrallaan. Yhdistyksen hallitus päättää kokouksessaan elokuussa, että toiminta käynnistetään varovaisuuden nimissä vasta marraskuussa.

Näyttelijä Tuija Piepposen esiintyminen kuusijuhlassa joudutaan jo toistamiseen lykkäämään tulevaan vuoteen. Samoin Lapuan liikkeestä kertovan oopperan Hiljaiset perivät maan esittäminen Ilmajoen Musiikkijuhlilla peruuntuu jo kolmannen kerran. Alunperin yhdistys varasi liput ao. oopperaan kesäkuulle 2020.

 
 

 

Kyrönjoki Ilmajoen 
keskustasta nähtynä.

Kuvat / Matti Kuhna

Ilkan patsas Ilmajoella
valm. 1924.